Kotivaran ja varautumisen merkitystä korostetaan lähes päivittäin eri kanavissa ja medioissa. On ollut mukava huomata, että suomalaiset ovat pikkuhiljaa alkaneet herätä varautumisen tärkeyteen ja tiedostaa sen tosiasian, että kaiken ”varautumisähkyn” taustalla siintää kysymys: milloin joudun turvautumaan kotivaraan? Monilla kotivara on jo hankittuna, mutta onko sen käyttäminen tuttua ja harjoiteltua? Harjoittele siis kotivaran käyttöä, jotta osaat toimia oikeasti kriisitilanteissa.
Monet järjestöt ja organisaatiot järjestävät erilaisia turvallisuus- ja varautumisharjoituksia, jotka keskittyvät yleensä kyseisen organisaation toimintaan kriisin aikana. Kuitenkin henkilökohtainen ja oman perheen turvaaminen kriisin aikana on ensisijainen ja tärkein tehtävä. Voit auttaa muita vasta, kun olet ensin auttanut itseäsi. Tällä en tarkoita, että kenenkään tulisi linnoittautua kotiinsa kriisin keskellä, vaan että tietoisuus oman perheen hyvinvoinnista mahdollistaa kaiken muun yhteiskunnan kannalta välttämättömän toiminnan.
Varautumisen harjoittelu on yhtä tärkeää kuin kotivaran hankkiminen. Sinun on osattava käyttää niitä tarvikkeita, joita sinulla on kotona, kun kriisi iskee. Kun tiedostat, että olet varautunut ja hallitset kotivarasi käytön, sinulla ei ole suurta hätää. Varautumalla et myöskään kuormita viranomaisia, joiden tehtävä on auttaa niitä, jotka todella tarvitsevat kiireellistä apua.
Kriisejä ja niiden syitä on monenlaisia, mutta kotitalouksiin iskevistä kriiseistä yleisimmät käydään läpi seuraavassa.
Kysy itseltäsi ainakin nämä kysymykset
- Mitä teen jos veden tulo lakkaa?
- Onko minulla ja perheelläni tarpeeksi juomavettä ja vettä ruoanlaittoon?
- Miten minä ja perheeni peseytyvät?
- Miten hoidetaan WC-käynnit?
- Saavatko myös kotieläimeni vettä?
- Mitä teen jos sähköt ovat poikki yli vuorokauden?
- Miten valmistan ruokaa ilman sähköä?
- Kuinka kauan voin käyttää kotini viemäriä?
- Kuinka kauan voin käyttää hanavettä?
- Miten saan tietoja katkon laajudesta ja kestosta?
- Miten toimin pilaantuvien elintarvikkeiden kanssa (jääkaappi/pakastin)?
- Miten lataan niitä laitteita, joita saatan tarvita sähkökatkon aikana (matkapuhelin)?
- Mitä valaisimia minulla on?
- Onko minulla paristoja niihin laitteisiin, joita tarvitsen katkon aikana?
- Talvella sähkölämmitteisen asunnon viiletessä, onko minulla tarpeeksi lämpimiä vaatteita?
- Tärkeää on myös tietää, onko sähkökatko paikallinen, jotta voin hakeutua sukulaisten tai tuttujen luokse jos katko pitkittyy
- Mitä teen jos Internetiin ei pääse ja puhelinyhteydet eivät toimi?
- Onko minulla tarpeeksi käteistä rahaa?
- Toimiiko asuntoni tekniikka ja autoni ilman Internet-yhteyttä?
- Miten saan yhteyden minulle tärkeisiin henkilöihin?
- Pärjäänkö ilman sosiaalista mediaa ja sähköpostia?
- Onko minulla paristoilla toimiva FM-radio, jolla kuulen uutiset ja viranomaistiedotteet?
- Osaanko antaa ensiapua ja toimia mahdollisen tulipalon sattuessa?
Suomessa yleinen suositus kotitalouksien varautumistarpeesta on 72 tuntia, eli 3 vuorokautta. Se on pitkä aika elää ilman juoksevaa vettä, sähköä tai Internetiä.
Mitä teen jos hätänumero ei vastaa?
Kotivaran käyttö, harjoittelu
Jokaisen perheenjäsenen pitää tietää, missä oman kotitalouden varautumistarvikkeet ovat. Tämä koskee myös ensiapu- ja ensisammutustarvikkeita. Harjoittelun voi jakaa erilaisiin teemoihin, jolloin harjoittelu ei haasta liikaa, mutta luot kuitenkin osittain kriisin kaltaisen autenttisen tilanteen.
- Teema 1, syöminen: Syödään viikonloppu pelkkiä hätämuonia (osana kotivaraa olevia) ja valmistetaan ne esimerkiksi retkikeittimellä ilman sähköä. Muista täydentää käyttämäsi tuotteet.
- Teema 2, hanaveden käytön välttäminen viikonlopun ajan. Käytä pelkästään pullotettua vettä. Haastetta voi lisätä rajoittamalla veden käyttö esimerkiksi 5 litraan per vuorokausi per henkilö. Täydennä vesivarastot tämänkin harjoituksen jälkeen.
- Teema 3, jatkoksi hanaveden käytön välttämiselle WC:n käytön välttäminen ja sen korvaaminen ämpärillä ja muovipusseilla.
- Teema 4, somen ja Internetin käytön lopettaminen viikonlopun ajaksi. Tunnetaan myös nimellä somelakko. Voi tehdä yllättävän tiukkaa monelle.
- Teema 5, retkeilyä harrastaville teltassa ja maastossa yöpyminen on tuttua, mutta niille jotka eivät retkeily harrasta. Kannattaa kokeilla yöpymistä teltassa, vaikka vain omalla pihalla. Telttailu antaa hyvän käsityksen, siitä miten ihminen pärjää melko vähällä myös kodin ulkopuolella.
- Bonus, kannattaa kehittää ja ruokkia myös omia hyväksi todettuja harjoittelumenetelmiä ja käytäntöjä, koska ne ovat loppujen lopuksi niitä malleja, joiden pohjalta toimit oikean kriisin sattuessa.
Lapsiperheissä edellä mainitut teemat voivat tuottaa suurempaa järjestelyä tai alaspäin skaalaamista kuin pariskunnilla tai yksineläjillä, mutta tässäkin kannattaa muistaa, että harjoitus tekee mestarin ja varautuminen on viisautta. Lapsillekin on tärkeä opettaa riittävät kriisivalmiudet.
Harjoittele siis kotivaran käyttöä.
Katso alla olevat hyödylliset linkit
